Heja Sverige: Laatutietoisuus Ruotsin viennin kasvuvaltti

Katarina Björklöf,  Suomen ympäristökeskus (vieraileva kolumnisti)

Ruotsin akkreditointielin Swedac tutki hallituksen toimeksiannosta miten laatutekijät, kuten akkreditointi ja standardisointi hyödyntävät ruotsalaisten tuotteiden vientiä. Toimeksianto perustui vuonna 2015 tehtyyn vientistrategiaan, jonka mukaan Ruotsin vientiä tulisi kasvattaa ja työttömyyttä laskea. Taustalla oli myös tieto, että yritykset ymmärtävät heikosti standardisoitujen menetelmien käytöstä ja toiminnan akkreditoinnista syntyvät hyödyt. Raportissa ”Starkare Sverige med öppna system” kuvataan Ruotsin laadunvarmistuksen infrastruktuuria, akkreditoinnin ja standardisoinnin hyötyjä sekä kansainvälisiä sopimuksia, joihin kansallinen laaturakenne perustuu.

Raportin otsikossa mainittu sana avoimuus viittaa siihen, että kansallisen laatuinfrastruktuurin rakenteiden tulee perustua kansainvälisesti sovittuihin ohjeisiin ja käytäntöihin.  Niin kuin kaikissa teollisuusmaissa Ruotsin kansallinen akkreditointiorganisaatio perustuu kansainvälisesti sovittuihin akkreditointiperiaatteisiin. Akkreditointielin on riippumaton osapuoli, joka osoittaa, että toimija on pätevä ja toiminta noudattaa sovittuja sääntöjä. EU määrää (EG 765/2008), että jäsenmaiden akkreditointitoiminta on viranomaistoimintaa. Tämä harmonisoi toimintaa ja varmistaa, että organisaatiot ovat riippumattomia, tasapuolisia ja oikeudenmukaisia.

Kansallisen laatuorganisaation muita tärkeitä rakenteita ovat testaus, kalibrointi, tarkastus, sertifiointi, ilmoitetut laitokset ja standardisointi niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näiden rakenteiden toiminta on neutraalia, jolloin tehtäviin eivät kuulu neuvonta eikä muu yksittäisten toimijoiden tukeminen. Neuvonta ja asiantuntijatuki hoidetaan yleensä kansallisissa vertailulaboratorioissa, joiden toimeksianto tulee EU:sta, kuten terveys- ja elintarvikealoilla, tai kansallisesti, kuten SYKE toimii kansallisena ympäristöalan vertailulaboratoriona Suomessa.

Swedacin raportissa todetaan, että toiminnan akkreditointi osoittaa sen luotettavuutta juuri siksi että akkreditointi on viranomaistoimintaa.  Mikäli muut kansalliset laaturakenteet eivät suoraan ole viranomaistoimintaa, kasvaa toiminnan luotettavuuden arviointi yhdellä tasolla, kun muut laatuorganisaation rakenteet tulee viime kädessä akkreditoitua luotettavuutensa ja riippumattomuutensa osoittamiseksi. Valtion toimijan leima laadun varmentajana koetaan siis edelleen tärkeäksi.

Raportissa korostetaan myös valtiohallinnon roolia laaturakenteiden koordinoinnissa sekä yhteistyön vahvistamisessa asianomaisten viranomaisten ja virastojen välillä. Raportin mukaan hallinnon tulee myös edistää tiedonjakoa ja edistää vahvaa laatuinfrastruktuuria viennin edistämiseksi. Lisäksi korostettiin kansainvälisten laatuvaatimusten harmonisointitarvetta, koska tämän vähentää työtä kansallisella tasolla. Ruotsi onkin ottanut käyttöön ”Kvalitetslandet”-nimisen foorumin helpottamaan keskusteluja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken Ruotsin laadukkaan kansakunta-aseman säilyttämiseksi (https://kvalitetslandet.se/ ).

Nyt käynnissä oleva  LABRAT 2030 –hanke  on raportin valossa hyvin ajankohtainen laadun ylläpidon suunnannäyttäjä tulevaisuudessa. Suomen pitkä perinne hyvästä laadusta ja sen varmistamisesta kaikissa yhteyksissä tulisi meilläkin vahvistaa lisäämällä sen näkyvyyttä. Tätä mieltä on myös Teknisen Kaupan Liitto tuoreessa raportissaan. Liputetaan laatu Suomessakin entistä näyttävämmin!

Olen erikoistutkija Katarina Björklöf SYKEn laboratoriokeskuksesta, jonka erityisenä kiinnostuksen kohteena on ympäristötutkimuksen kenttätyön laadunvarmistus. Työni lisäksi olen hurahtanut mökkeilyyn.
Puh. 0295 251 086 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Continue reading “Heja Sverige: Laatutietoisuus Ruotsin viennin kasvuvaltti”

Luottamus yhteiskunnassa edellyttää oikeaa ja luotettavaa tietoa

Vertailulaboratoriotoiminnan tavoitteena on parantaa ympäristötiedon laatua ja välittää päättäjille tietoa laatuun vaikuttavista tekijöistä. Ympäristömittausten vertailulaboratoriotoiminta auttaa yrityksiä tuottamaan laadukkaita mittaustuloksia ja julkista hallintoa tekemään oikeita päätöksiä. (YM)
Lue koko blogiteksti Tietokäyttöön – sivustolta: https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/luottamus-yhteiskunnassa-edellyttaa-oikeaa-ja-luotettavaa-tietoa

Tulevaisuustyöpaja elokuussa!

Hankkeeseen osallistuville tahoille, kuten Delfoi-panelisteille, järjestetään elokuun lopulla Helsingissä Tulevaisuusverstas Delfoi-paneelin 2. kierroksen tulosten esittelemiseksi ja syventämiseksi. Alustavasti Tulevaisuusverstaassa syvennettäviä teemoja ovat vertailulaboratorioiden organisointi, “omistus” ja koordinaatio, uusien teknologioiden vaikutus, uudet mitattavat ja huoltovarmuuskysymykset. (JI)

Delfoi I alkoi

Delfoin ensimmäinen kierros alkoi Oulusta viikolla 10. Haastattelussa toimijoita tutkimuslaitoksista, Oulun yliopistosta, yrityksistä ja bisnesrahoittajista. (JI)

Startti

Nyt se alkaa –  ennakointihankkeemme julkisen vertailulaboratoriotoiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden toimintakentän ennakoinnista ympäristömittauksissa. Mahtavaa! Hanketta rahoittaa Valtioneuvoston TEAS-ohjelma. Menetelmänä delfoi-paneeli. (JI)
@Labrat2030